Permakulttuurin suunnittelukurssin valmistelut alkoivat kuukausia etukäteen. Otin yhteyttä kouluttajiin, varmistin heidän saatavuutensa, sovitin aikataulua ja keskustelin yksityiskohdista Lumian kanssa.

Kun ensimmäinen opiskelija ilmoittautui kurssille, tunsin onnistumisen tunnetta, ja se kasvoi jokaisen uuden ilmoittautumisen myötä. Kun saavutimme kuuden osallistujan vähimmäismäärän, tunsimme olomme helpottuneeksi ja motivoituneeksi. Kun meillä oli 10 osallistujaa, tunne oli lähes juhlava.

Kurssia edeltävinä viikkoina tarkistin opetussuunnitelmaani. Varmistin, että kaikki olennaiset aiheet olivat mukana, ja mietin, mitä lisämateriaalia voitaisiin lisätä. Tänä aikana pidin yhteyttä muihin ohjaajiin: Kalleen, Daniin ja Antoniin.

Valmistelut ennen kurssia

Muutamaa päivää ennen kurssia pystytimme jokusen tiipiin sateen varalta, asensimme aurinkosuihkun, siivosimme kaksi saunaa, valmistelimme luokkahuonetta ja varmistimme, että meillä oli riittävästi tarvikkeita kompostikäymälöitä varten ja niin edelleen. Tänä vuonna lisäsin myös taidegallerian Kakkapalatsin sisälle. (Tärkeät elementit täyttävät monta tehtävää)

Lumia laati aamiaisen, lounaan ja päivällisen ruokalistan ja osti kaikki tarvittavat ainekset, joita hän tarvitsisi kurssin aikana valmistamiinsa ruokiin.

Kun osallistujat sitten alkoivat saapua, tajusimme, että kurssi oli alkamassa. Olimme valmiita sukeltamaan taas tälle mukaansatempaavalle matkalle permakulttuuriin, joka oli täynnä tiedettä, faktoja ja tietysti reilusti huumoria.

Avoimet illat - OpenSpace

Iltaisin sytytimme KonTiki-biohiilettimen, teimme lankkuja kohopenkkeihin japanilaisella Shou-Sugi-Ban-tekniikalla, rakensimme rakettiuunin löydetyistä materiaaleista ja työstimme villaa - ja nautimme samalla toistemme seurasta.

Kiipelyhommia

Vapaapäivänä Kassu, yrityksensä Satoisa puutarhuri ja arboristi, kiipesi yhteen vanhoista männyistämme. Sen jälkeen kaikki osallistujat (ja tietysti minä) saivat testata kiipeilyvarusteita ja kiivetä noin 5 metriä latvaa kohti. Olipa hauskaa!

Irti päästäminen

Kaksi viikkoa kului kuin siivillä, ja kun kaikki oli ohi, mainitsin Lumialle, miten nopeasti se tuntui menneen, aivan kuin kurssi olisi alkanut vasta eilen.

Toivomme, että kurssi toimi katalysaattorina myönteiselle muutokselle. Tunsin ainakin itse muutoksen itsessäni.