Heinäkuun 2023 ensimmäisenä viikonloppuna Beyond Buckthornsilla tapahtui: yksitoista mahtavaa ihmistä kokoontui oppimaan permakulttuurista suomen kielellä, ja minä Lumia sain opastaa heitä tällä matkalla.
Vaikka satoi kaatamalla, kukaan ei tuntunut välittävän siitä, sillä viikonloppu oli täynnä inspiraatiota, uusia ystäviä ja tietoa. Tässä sisäpiirin katsaus viikonlopun tapahtumiin.
Muutoksen siemeniä
Ensimmäinen päivä alkoi lämpimällä vastaanotolla ja kuumalla kahvilla. Tervetulopiirissä osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa ja Beyond Buckthornsiin.
Tämän jälkeen seurasi luentotyyppinen esitys permakulttuurin historiasta, etiikasta ja periaatteista. Osallistujat tutustuivat etenkin etiikkaan, joka tekee permakulttuurista muutakin kuin vain luomupuutarhanhoitoa. Onhan tärkeää ymmärtää, miten permakulttuurin eettiset periaatteet (huolenpito maasta, huolenpito ihmisistä ja reilu jako) muodostavat kestävän elämäntavan perustan.
Havainnointia ja tiedonjakoa
Lyhyen tauon jälkeen osallistujat lähtivät ulos havainnoimaan luontoa. Työskentely pienryhmissä mahdollisti toimintojen pinoamisen, eli luonnon havainnoinnin sekä toisiin syvemmän tutustumisen samanaikaisesti.
Herkullisen lounaan jälkeen keskustelimme siitä, miksi maaperän terveydellä on merkitystä, ja kävimme läpi muutamia työkaluja hyvinvoivan maaperän tukemiseksi, kuten no-till-puutarhat ja kattaminen, sekä puhuimme maalajeista ja maaperän parantamisesta. Tämän jälkeen Dominik piti tiiviin luennon vaihtoehtoisista energialähteistä.
Päivä päättyi vyöhykkeisiin ja sektoreihin. Ennen kuin huomasimmekaan, oli palautekeskustelun aika. Loppuiltaa vietettiin mukavasti saunassa!
Suunnittelua ja ideantaimien vaalimista
Toinen päivä alkoi samaan tyyliin sekä muistelemalla mitä teimme eilen ja virittäytymällä toiseen päivään täynnä permakulttuurin ihmeellistä maailmaa! Yleisön pyynnöstä Dominikin biokaasusta aloitti päivän, ja ehdittiinpä siinä jopa ruokkia lohikäärmettä!
Päivä jatkui keskusteluilla sosiaalisesta permakulttuurista ja siitä, miten permakulttuuritoimia voi ottaa osaksi jokapäiväistä elämää. On tärkeää tietää, että kyse permakulttuurissa ei ole vain puutarhahommista, vaan myös siitä, että elämästä tulee parempaa kaikille. Jokainen voi harjoittaa permakulttuuria elämässään, olipa hänellä maata tai ei!
Käytännön puutarhanhoitoa ja suunnittelua
Keskustelujen jälkeen vedimme puutarhahanskat käteen ja menimme jälleen ulos luomaan eräänlaista kohopenkkiä. Tämä käytännön harjoitus auttoi osallistujia ymmärtämään kerrostamista ja orgaanisen aineksen merkitystä maaperän rakentamisessa.
Lounaan jälkeen osallistujat siirtyivät käytännön permakulttuurisuunnitteluun erilaisten työkalujen avulla. Kolme ryhmää loi upeita suunnitelmia pienelle kakkosvyöhykkeemme alueelle.
Viimeisellä luennolla käsiteltiin permakulttuurin ottamista mukaan kurssin jälkeiseen elämään. Osallistujat jakoivat resursseja ja keskustelivat seuraavista askelistaan. Heitä rohkaistiin jakamaan tietämystään ja luomaan liikehdintää yhteisöissään. Tärkeintä on aktivoitua, olivatpa toimet kuinka pieniä tahansa!
Kurssi päättyi palautteeseen, kiitoksiin ja sydämellisiin jäähyväisiin. Kaikki lähtivät hymyillen ja aivot täynnä uusia ideoita – niitä muutoksen siemeniä.
Pohdintaa
Tämä viikonloppukurssi suunniteltiin matkaksi permakulttuurin kokonaisvaltaiseen maailmaan, joka yhdistää ihmiset luontoon ja toisiinsa. Palautteen perusteella se onnistuikin olemaan innostava sekoitus koulutusta, käytännön harjoituksia ja yhteisön rakentamista. Yhdistämällä teoriaa ja käytäntöä kurssi rakennettiin siten, että osallistujat saivat paitsi tietoa myös varmuutta soveltaa sitä käytännössä.
Johdatus permakulttuurin etiikkaan ja periaatteisiin loi filosofisen perustan, jota tarvitaan permakulttuurin laajempien tavoitteiden ymmärtämiseen. Tämä perusta on elintärkeä, onhan permakulttuurissa kyse paljon enemmän ajattelutavasta ja arvoista kuin tietyistä tekniikoista.
Asia, jota haluan nostaa, oli havainnointiharjoitusten sisällyttäminen ohjelmaan. Havainnointi on peruskulttuurin perusta - siinä on kyse työskentelystä luonnon kanssa eikä sen pakottamista meidän muottiimme. Opettamalla osallistujia havainnoimaan ympäristöään, pyrimme kasvattamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kunnioitusta luontoa kohtaan.
Sosiaalinen näkökulma, joka on minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä, oli olennainen osa kurssia. Halusin rohkaista osallistujia pohtimaan, miten permakulttuurin periaatteita voitaisiin soveltaa heidän jokapäiväisessä elämässään ja yhteisöissään. Permakulttuuri kun on aivan liian hyvä menetelmä käytettäväksi vain puutarhoihilla ja pihoissa!
Kurssi ei päättynyt viikonlopun päättymiseen, vaan sen tavoitteena oli antaa osallistujille mahdollisuus jatkaa permakulttuurimatkaansa kotona. Tarjoamalla heille resursseja, yhteyksiä ja kannustusta toivon, että viikonlopun aikana istutetut siemenet voisivat kasvaa kukoistaviksi muutoksen kukiksi!
Yhteenvetona voidaan todeta, että kurssi onnistui paitsi kouluttamaan, myös innostamaan osallistujia, kuten oli tarkoituskin. Kurssilla opetettiin permakulttuuria kokonaisvaltaisena lähestymistapana elämään sopusoinnussa planeettamme ja toistemme kanssa.Se opetti myös opettamista, sillä tämä oli ensimmäinen kurssini opettajana! Haluan kiittää osallistujia ystävällisesti heidän tuestaan ja siitä, että he uskalsivat lähteä tälle pienelle matkalle!
Luokoot kurssilla istutetut siemenet – sekä paksoin että ne sisäiset siemenet - runsaan sadon maailmaan!
